”Kuninkaankuona?”. Se on nimi, joka annettiin hiljattain löydetylle hadrosaurukselle, jonka tieteellinen nimi on Rhinorex condrupus. Se selaili myöhäisliitukauden kasvillisuutta noin 75 miljoonaa vuotta sitten.
Toisin kuin muilla hadrosauruksilla, Rhinorexilla ei ollut luista tai mehevää harjaa päässään. Sen sijaan sillä oli valtava nenä. Lisäksi se löydettiin Brigham Youngin yliopiston takahuoneen hyllyltä, eikä kallioisesta kalmistosta kuten muut hadrosaurukset.
Vuosikymmenten ajan dinosaurusfossiilien metsästäjät hoitivat työtään hakun, lapion ja joskus dynamiitin avulla. He veistivät ja räjäyttivät pois tonneittain kiveä joka kesä etsien luita. Yliopistojen laboratoriot ja luonnonhistorialliset museot olivat täynnä osittaisia tai kokonaisia dinosaurusten luurankoja. Merkittävä osa fossiileista on kuitenkin edelleen laatikoissa ja kipsivaloksissa varastosäiliöissä. Niille ei ole annettu mahdollisuutta kertoa tarinoitaan.
Tilanne on nyt muuttunut. Jotkut paleontologit kuvailevat dinosaurustiedettä toiseksi renessanssiksi. He tarkoittavat, että uusia lähestymistapoja käytetään syvemmän ymmärryksen saamiseksi dinosaurusten elämästä ja ajasta.
Yksi näistä uusista lähestymistavoista on yksinkertaisesti tarkastella jo löydettyä, kuten Rhinorexin tapauksessa tehtiin.
1990-luvulla Rhinorex-fossiileja talletettiin Brigham Youngin yliopistoon. Tuolloin paleontologit keskittyivät hadrosaurusten rungon luista löydettyihin ihojälkiin, jättäen vähän aikaa kallioissa oleville kivettyneille kalloille. Sitten kaksi postdoc-tutkijaa päätti tutkia dinosauruksen kalloa. Kaksi vuotta myöhemmin Rhinorex löydettiin. Paleontologit toivat uutta valoa heidän työhönsä.
Rhinorex oli alun perin kaivettu Utahin alueelta nimeltä Neslenin kaivosalue. Geologeilla oli melko selkeä kuva Neslenin kaivosalueen muinaisesta ympäristöstä. Se oli suistoalue, soinen alamaa, jossa makeat ja suolaiset vedet sekoittuivat muinaisen meren rannikolla. Mutta sisämaassa, 320 kilometrin päässä, maasto oli hyvin erilainen. Muita hadrosauruksia, harjaslajia, on kaivettu sisämaasta. Koska aikaisemmat paleontologit eivät tutkineet koko Neslenin luurankoa, he olettivat senkin olevan harjashadrosaur. Tämän oletuksen perusteella tehtiin johtopäätös, että kaikki harjashadrosaurukset kykenivät hyödyntämään sisämaan ja suistoalueiden luonnonvaroja tasapuolisesti. Vasta kun paleontologit tutkivat sen uudelleen, se oli itse asiassa Rhinorex.
Kuin palapelin pala loksahtaisi paikoilleen, Rhinorexin löytäminen uudeksi myöhäisliitukauden elämänlajiksi. ”Kuningaskuonan” löytäminen osoitti, että eri hadrosauruslajit sopeutuivat ja kehittyivät täyttämään erilaisia ekologisia lokeroita.
Yksinkertaisesti tutkimalla tarkemmin pölyisissä varastoastioissa olevia fossiileja paleontologit löytävät uusia haaroja dinosaurusten elämänpuusta.
——— Dan Rischiltä
Julkaisun aika: 1. helmikuuta 2023